Mitä pidempään köyhyys kestää, sitä osattomammaksi ihminen itsensä kokee.
Ajatuspaja Vasemmistofoorumin julkaisemassa Köyhyyslokerossa – osallisuutta muiden ehdoilla -raportissa tarkastellaan laajan kysely- ja haastatteluaineiston avulla nykyajan köyhyyttä kokeneiden osallisuutta. Raportin on kirjoittanut VTM Eeva-Maria Grekula. Lue raportti täältä.
”Nyt julkaistava raportti on osa suurempaa tutkimuskokonaisuuttani nykyajan suomalaisesta köyhyydestä”, Grekula kertoo. ”Vasemmistofoorumi on vuonna 2019 julkaissut kokonaisuudesta raportin, jossa keskityin köyhyyttä kokeneiden ajatuksiin köyhyyden syistä ja seurauksista sekä siitä, miten köyhyyttä heidän mielestään tulisi vähentää.”
”Kun aloitin tutkimustani, oli köyhän kuva mediassa usein melko yksipuolinen ja syyllistävä”, Grekula kertoo. ”Nyttemmin kuva on onneksi hiukan monipuolistunut, mutta yhä edelleen köyhät pääsevät liian harvoin itse ääneen: palstatilan vievät tutkijat, poliitikot ja muut hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat.” Grekulan raportissa tämä käännetään päälaelleen, ja sen pääroolissa ovat köyhät niin tilastollisen tarkastelun kohteina kuin runsain haastattelukatkelmin. Raportissa on hyödynnetty myös THL:n kehittämää osallisuusindikaattoria vastaajien osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi.
Tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltään siitä, miten köyhyys ja osattomuus kulkevat käsi kädessä. ”Näyttää siltä, että mitä pitempään köyhyys jatkuu ja mitä suurempaa niukkuutta ihminen kokee, sitä enemmän hän kokee osattomuutta”, Grekula summaa. ”Toisaalta korkea koulutus tai muualta hankitut tiedot ja taidot näyttäisivät jossain määrin tukevan osallisuutta köyhinäkin aikoina. Tässäkin mielessä esimerkiksi työttömien mahdollisuuksia opiskella olisi hyvä kohentaa.”
Heikon osallisuuden kokemuksen takana näyttää olevan useammasta tekijästä aiheutuvaa eriarvoisuutta, Grekula pohtii. ”Keskimäärin matalimpia lukemia osallisuusindikaattorista saivat henkilöt, jotka olivat työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella tai muuten pitkäaikaisesti sairaana, ja jotka olivat terveyteensä tyytyväisiä vain hyvin harvoin. Pelkästään köyhyys ei siis selitä aineistoni matalia osallisuusindikaattorituloksia.”
Grekulan tutkimustulokset haastavat kuitenkin mielikuvaa köyhistä vain passiivisina ja syrjäytyneinä. ”Olen tavoittanut tutkimuksellani mielenkiintoisen joukon ihmisiä, jotka kokivat keskimäärin melko syvääkin ja pitkään jatkunutta köyhyyttä, mutta olivat silti aktiivisia sellaisilla tavoilla, mitkä heille olivat mahdollisia. Muun muassa heidän ilmoittamansa äänestysprosentit olivat korkeita. Silti heidän osallisuuden kokemuksensa oli pääosin hyvin heikkoa. Tämä vihjaa siihen suuntaan, että tutkimukseeni valikoitui vastaajiksi henkilöitä, jotka ymmärsivät varsin hyvin, millaiset yhteiskunnalliset epäkohdat rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan.”
Grekula toivoisi raportin tulosten kantautuvan myös päätöksentekijöiden korviin. ”Nythän köyhyys on enenevissä määrin pitkittynyttä. Esimerkiksi yhä useampi joutuu tukeutumaan viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi turvaksi tarkoitettuun toimeentulotukeen pysyväisluontoisesti. Kun tiedetään, että osallisuuden kokemus heikentyy köyhyyden jatkuessa, köyhyyden pitkittymisen torjuminen tulee entistäkin perustellummaksi.”
Sosiaaliturvan taso tulisikin Grekulan mukaan säätää niin korkealle, että se mahdollistaisi kokemuksen elämänhallinnasta ja yhteenkuuluvuudesta muiden armoilla olemisen sijaan. ”Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus käyttää rahaa myös joihinkin sellaisiin asioihin, jotka eivät ole hengissä pysymisen kannalta välttämättömiä, mutta jotka parantavat hyvinvointia.”
Katso raportin julkistamistilaisuus alta.
