(15.12.2009)
Vasemmistofoorumi ja KSL järjestivät lokakuun lopussa seminaarin Kamppailu vallasta – Antonio Gramscin haaste politiikalle. Tilaisuudessa pohdittiin, kuinka Gramscin kehittämää hegemoniateoriaa hyödyntämällä voitaisiin analysoida nykypäivän yhteiskuntaa ja organisoida konkreettista poliittista toimintaa. Tilaisuudessa alustivat kansainväliset tutkijavieraat Peter Thomas ja Sara Farris sekä Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta. Paikalle saapui viitisenkymmentä osallistujaa ja aihe herätti vilkkaan yleisökeskustelun. Alustajien puheenvuorot ovat nyt saatavilla videolla.
Peter Thomas käsitteli alustuksessaan lähivuosina esitettyjen poliittisten yhteiskunta-analyysien vahvuuksia ja heikkouksia. Hän nosti erityisesti esiin Michael Hardtin ja Antonio Negrin multitude-käsitteen, Slavoj Zizekin ja Alain Badioun pohdinnat kommunismista sekä Peter Hallwoodin käsitteen kansan tahdosta. Thomasin mukaan näiden ajattelijoiden esittämät näkemykset poliittisista subjekteista ovat kuitenkin liian laajoja ja enemmän sosiologisia kuin poliittisia. Thomas katsoo, että heidän näkemyksillään on annettavaa nykypäivän muttei välttämättä niinkään tulevaisuuden analysointiin.
Antonio Gramscin kehittämä hegemoniateoria on konkreettinen työkalu erityisesti siksi, että työväenluokalla ja työväen organisoitumisella on siinä keskeinen asema. Thomas katsoo, että nykypäivänä 99 % ihmisistä muodostaa postmodernin työväenluokan. Hänen mukaansa on luotava uusi tuotannon ja uusintamisen poliittinen ohjelma, jolla määritellään uusiksi myös yhteiskunnalliset omistussuhteet. Keskeistä hegemonian saavuttamiselle ovat 1) johtajuus, 2) projekti, 3) konkreettiset instituutiot ja 4) työväenliikkeen hegemoninen asema. Yleisökeskustelussa Thomas muistutti luokkarakenteen muuttuneen aina ajan myötä ja työväenluokkaisen identiteetin muovautuneen kamppailujen kautta.
Sara Farris käsitteli alustuksessaan äärioikeiston nousua. Hänen mukaansa kyseessä ei ole hegemoninen projekti, sillä äärioikeiston toiminta ajaa tällä hetkellä lähinnä valtaapitävien eliittien etuja. Muukalaisvastainen liikehdintä vie huomion pois oikeilta ongelmilta, jotka oikeisto on aiheuttanut, esimerkiksi eriarvoisuuden jatkuvalta kasvulta. Farrisin mukaan Gramscin ajattelussa on erityistä teorian ja käytännön yhteys. Äärioikeiston haasteeseen vastataan havainnoimalla muutokset työelämässä ja luokkarakenteissa.
Yleisökeskustelussa esitettiin kysymys, kuinka Italian vasemmisto on ajautunut historialliseen alennustilaansa. Farris totesi, että paradoksaalisesti Italian kommunistipuolueen taantuminen alkoi 1970-luvun puolessavälissä, kun puolueesta tuli vaaleissa suurin puolue. Kommunistipuolue ei onnistunut viemään läpi omaa linjaansa eikä ajanut kannattajiensa asiaa, vaan tyytyi valtaapitävien eliittien myötäilyyn. Esimerkiksi tästä Sara Farris nosti muun muassa vasemmistolaisia ryhmiä vastaan kohdistetun terrorismin vastaisen toiminnan.
Mikko Lahtinen korosti, että hegemonian saavuttaminen ei tarkoita ainoastaan, eikä edes välttämättä, muutosta parlamentaarisissa suhteissa. Hänen mukaansa keskeinen poliittisen suostuttelun alue on kansalaisyhteiskunta. Lahtinen kritisoi vasemmistopuolueita liiasta keskittymisestä vaalikannatuksen kalasteluun sekä imagopolitikointiin. Hän arvosteli vasemmistoa myös siitä, että hyvinvointivaltion puolustaminen on johtanut vasemmistolle teoreettisesti ongelmalliseen valtion puolustamiseen. Mikko Lahtisen puheenvuoro perustui hänen artikkeliinsa Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja kamppailut hegemoniasta (pdf) teoksessa Heikki Taimio (toim.) Kurssin muutos: Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.
Peter Thomas on tutkija Suomen Akatemiassa ja Jan van Eyck Academyssa Maastrichtissa. Thomas on julkaissut teoksen ”The Gramscian Moment. Philosophy, Hegemony and Marxism” ja hän toimii ”Historical Materialism: research in critical Marxist theory”-julkaisun päätoimittajana.
Sara Farris toimii tutkijana International Institute of Social Historyssa Amsterdamissa ja Jan van Eyck Academyssa Maastrichtissa. Farris on julkaissut teoksen ”Religion, Individual and Society. Max Weber’s Sociology of Religion” (italiaksi) ja hän toimii Erre-julkaisun päätoimittajana sekä kuuluu ”Critica Marxista” -lehden toimituskuntaan.
YTT, FT Mikko Lahtinen on valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee varttuneena tutkijana Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutissa. Hänen viimeisimmät julkaisunsa ovat ”Politics and Philosophy. Niccolò Machiavelli and Louis Althusser’s Aleatory Materialism” (Brill, Historical Materialism Book Series, vol. 23, 2009) ja ”Snellmanin Suomi” (Vastapaino, 2006).
