(29.4.2008)
Attac on järjestänyt muun muassa Suomen sosiaalifoorumeissa keskustelutilaisuuksia, joissa puolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajat ovat analysoineet puolueiden uusliberalisoitumista ja politiikan teknokratisoitumista. Keskustelu on siirtynyt nyt myös pamflettimuotoon, kun Into-Kustannuksen aloitteesta on julkaistu kirja Puolueiden kriisi – Puolueet ja uusliberalismi: mitä on tehtävä? Kirjassa pohditaan, kuinka politiikka palautetaan puolueiden asialistalle.
Puolueiden kriisi -kirjan julkistamistilaisuudessa eduskunnan
kansalaisinfossa 28.4. pamfletin kirjoittajat kävivät läpi puolueiden
uusliberalisoitumisen ja teknokratisoitumisen syitä ja seurauksia.
Politiikan kriisiytymisen nähtiin koskevan tasapuolisesti kaikkia
puolueita. Professori Heikki Patomäen mukaan puolueet
uudistuvat parhaiten muuttumalla globaaleiksi tai muodostamalla
globaaleja puolueita. Kun lähes kaksi kolmasosaa eduskunnan
käsittelemästä lainsäädännöstä tulee esimerkiksi EU:sta tai Maailman
kauppajärjestöstä, ei kansallisvaltiotason poliittinen vaikuttaminen
enää riitä.
Useat keskustelijat viittasivat Paavo Lipposen sateenkaarihallitusten merkitykseen politiikan kriisiytymisessä. Vapaa kirjoittaja ja tutkija Arja Alho
totesi, että Lipposen kaudella hallituksen iltakouluista tuli teknisiä
seminaareja, joissa virkamiehet esittelivät asiat. ”Kun tähän yhdistyi
mykkyys ja keskustelemattomuus, mopo lähti käsistä. Politiikan oli
tarkoitus tulla takaisin politiikkaan sateenkaarihallitusta
perustettaessa, mutta politiikka katosi kuin eno veneestä”, totesi
Alho.
Julkistamistilaisuuden puheenvuoroissa peräänkuulutettiin erityisesti vasemmistopuolueilta rohkeita poliittisia sisältöjä. Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja Ruurik Holmin mukaan vasemmiston tulisi aloittaa uudelleen ideologinen poliittinen työskentely. Nykyisin vasemmisto myötäilee oikeistolta ja liike-elämältä tulevia aloitteita. ”Vasemmiston pitäisi tukea ihmisten autonomiaa, kehittää poliittisia ratkaisuja, jotka tukisivat sitä. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi perustulo”, esitti Holm. ”Esimerkiksi SDP on lakkauttanut oman poliittisen osastonsa. Nykyisellään puoluetoimistolla on töissä lähinnä palkanlaskijoita ja siivoojia”, Attacin rahoitusmarkkinatyöryhmää vetävä Lauri Holappa kuvasi poliittisen sisältökeskustelun alennustilaa.
Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantasen mukaan ulkoparlamentaarinen toiminta on keskeinen osa demokratiaa. Jos dialogi poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisten liikkeiden väliltä puuttuu, on suuri vaara, että vastakkainasettelut katoavat politiikasta. Rantasen mukaan perusdoktriinien kyseenalaistaminen voi olla ”vastakone”, jolla systeemin omaa rakennetta hyödyntämällä luodaan systeemin sisälle omia päämääriä. Hän nosti muun muassa median alalta yhdeksi esimerkiksi toimittamansa Voima-lehden. Dosentti Thomas Wallgren katsoi, että kyse on demokratian kriisistä eikä nimenomaan vasemmiston kriisistä. ”Tämä on uhka kaikille, jotka kannattavat liberaaliakin oikeusvaltiota. Sen takia on revittävä rikki rajat kansalaistoiminnan ja puoluepolitiikan välillä ja edistettävä suoraa demokratiaa.”
Into-Kustannuksen ja Liken pamfletin Puolueiden kriisi – Puolueet ja uusliberalismi: mitä on tehtävä? ovat toimittaneet Hanna Kuusela ja Mika Rönkkö. Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja Ruurik Holm on kirjoittanut kirjaan artikkelin Vasemmiston idea ja vasemmistopuolueet.
