Suomalainen peruskoulu on myllerryksessä. Ensi syksynä voimaan astuvassa uudessa opetussuunnitelmassa oppiainerajat ylittyvät. Lisäksi haastavat koulutuksesta tehdyt säästöt sekä vaatimukset digitalisaatiosta, PISA-menestyksestä ja uudenlaisista työelämätaidoista. Vasemmistofoorumin raportti ”Kärkihankkeista konkretiaan – peruskoulun kohtalonkysymykset” ottaa haasteista kopin ja esittää ratkaisuja. Lue raportti tästä.
”Oppiaineiden rajojen hävitessä koulun sisäinen kulttuuri ja toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi”, toteaa raportin kirjoittanut YTM Antti Kettunen.
”Mielestäni opetussuunnitelmassa on vihdoin alettu oivaltaa ihmisten elämänurien moninaisuus ja oppimaan oppimisen merkitys. Pyrin myös omassa raportissani korostamaan sitä, että emme osaa ennustaa, minkälaisia asiasisältöjä tulevaisuudessa tulee hallita. Tärkeämpää on ymmärtää rakenteita ja niiden muutosta.”
Raportissa esitetään muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden lisäämistä, yhdenmukaistavien normien, kuten sukupuoliroolien, purkamista sekä eri oppimistapojen huomioimista opetuksessa.
Erityinen huomio raportissa kiinnitetään ajankohtaiseen digitalisaatiokehitykseen.”Muutosta ei ole syytä pelätä”, Kettunen sanoo. ”Oppimateriaalien monipuolistaminen sitä paitsi tukee erilaisia tapoja oppia. Materiaalien vertaistuotanto ja säilöminen pilvipalveluissa tuovat lisäksi säästöjä.”
Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu seitsemän oppiainerajat ylittävää sisältökokonaisuutta. Kettusen raportissa käsitellään etenkin tieto- ja viestintätaitoja, työelämätaitoja, osallistumista ja vaikuttamista sekä kulttuurista osaamista.
”Panostukset peruskouluun maksavat itsensä takaisin parantuneina oppimistuloksina ja hyvinvoinnin lisääntymisenä”, Kettunen muistuttaa.
