Kuvaus
Vasemmistoliiton jäsenet ovat tyytyväisiä puolueensa jäsendemokratiaan.
Ajatuspaja Vasemmistofoorumin julkaisemassa ”Tyytyväisten puolue – jäsendemokratia Vasemmistoliitossa” tarkastellaan kyselyaineiston avulla puolueen jäsenten näkemyksiä paitsi jäsendemokratiasta, myös puolueen eri toimijoiden vallasta. Raportin on kirjoittanut VTK Eetu Kukila osana korkeakouluharjoitteluaan Vasemmistofoorumilla.
”Vasemmistoliiton sisäistä demokratiaa ei ole aiemmin tutkittu”, Kukila kertoo. ”Muista puolueista analyysejä on tehty ja puolueita on vertailtu, mutta Vasemmistoliitto oli aukko tutkimuksessa.” Marraskuussa tehtyyn lomakekyselyyn vastasi kaikkiaan 910 puolueen jäsentä kaikkialta Suomesta. ”Jäsendemokratia tarkoittaa puolueen sisäistä demokraattista järjestäytymistä. Jäsendemokratian tarkasteleminen auttaa näkemään, miten valta puolueen sisällä on jakautunut ja mitä vaikutusmahdollisuuksia jäsenillä on puolueen päätöksenteossa”, hän summaa.
”Vasemmistoliiton jäsenet kokevat pystyvänsä vaikuttamaan puolueen toimintaan niin poliittisten linjojen muodostumisessa kuin henkilövalinnoissa ja järjestötoiminnan kehittämisessä. Vasemmistoliittoa pidetään demokraattisena ja se näkyy johdonmukaisesti kyselyn vastauksissa”, Kukila tiivistää. ”Kiinnostavaa on se, että nuoremmat vastaajat kokivat vaikutusvaltansa puolueessa keskimäärin suuremmaksi kuin vanhemmat. Puolueen tuoreimmat jäsenet ovat myös kaikkein tyytyväisimpiä jäsendemokratiaan.”
Iän lisäksi merkittäväksi näkemyksiä selittäväksi tekijäksi kyselyssä muodostui alueellisuus. Perifeerisemmistä piirijärjestöistä, kuten Lapista ja Kainuusta, tulevat vastaajat arvioivat piirijärjestöt selvästi merkittävämmiksi vallankäyttäjiksi kuin Etelä-Suomen kaupungeista tulevat. ”Voikin olla, että mitä kauempana sijaitsee etelän suurista kaupungeista, sitä voimakkaampana koetaan oman piirin yhteisöllisyys ja piirihallituksen rooli paikallisessa päätöksenteossa”, Kukila miettii. Maantieteellisesti syrjäisempien piirijärjestöjen piirihallitusten ja niiden puheenjohtajien valta saattaa myös korostua paikallisille, kun ne ajavat puolueessa paikallista näkökulmaa ja korostavat paikallisia tavoitteita. Niin ikään syrjäisemmillä alueilla, Lapissa ja Savo-Karjalassa, puoluedemokratiaan oltiin keskimääräistä tyytymättömämpiä.
Neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä kannatettiin kyselyyn vastanneiden keskuudessa laajasti. Suuri osa vastanneista kannatti niiden käyttöä myös muissa kysymyksissä kuin puheenjohtajan valinnassa. Kukila päätteleekin, ettei jäsenäänestysten käyttö jatkossa ainakaan vähene: se koetaan selvästi jäsenistölle mieleiseksi tavaksi saada äänensä kuuluviin.
Viime vuosina on keskusteltu paljon yhteiskunnallisesta osallistumisesta, ja jäsendemokratian tarkastelu sopii hyvin osaksi tätä debattia. Vasemmistoliiton jäsenmäärä on ollut viime aikoina kasvussa, ja puolueen tulevaisuuden kannalta myös uusien jäsenten mukaan saaminen puolueen toimintaan on tärkeää. ”Jäsendemokratian vahvistaminen tekisi puolueesta enemmän jäsentensä näköisen”, Kukila pohtii. ”Painopisteen tulisi olla jäsenten osallistamisessa heidän tarpeidensa mukaisesti. Esimerkiksi erilaiset jäsenkyselyt ja teknologiset sovellukset, kuten mobiiliapplikaatiot, voisivat tulla kyseeseen näkemysten kartoittamisessa. Myös ohjelmatyön on oltava osallistavaa, ja siinä on huomioitava myös erilaisten vähemmistöjen ja erityisryhmien osallistumisen edellytykset.”
