Kuvaus
Nuorten aikuisten silmissä rahapeliongelmat ovat usein ihmisen oma vika.
Tämä käy ilmi ajatuspaja Vasemmistofoorumin julkaisemasta Kuin heikoilla jäillä kävelyä: Nuorten aikuisten rahapelaaminen työmarkkinoiden marginaaleissa -raportista. Raportin on toteuttanut valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaana Lähteenmaa. Lue raportti täältä.
”Tutkimukseen vastanneista suuri enemmistö katsoi, että rahapeliongelmat ovat ihmisen omaa syytä”, Lähteenmaa kertoo. ”Tämä on kiinnostavassa ristiriidassa sen kanssa, että yli puolet vastaajista ei kannattanut rahapelikoneiden nykyisen kaltaista sijoittelua. He siis näkevät rahapelipolitiikassa, eli pelikoneiden ylenpalttisessa tarjonnassa, ongelman – ja silti syyttävät yksilöä, jos tämä houkutusten keskellä sortuu. Tällainen asenneilmasto kertoo julmasta individualismista – ja lisää ongelmiin joutuvan häpeää.”
Lähteenmaan tutkimus koostuu internet-lomakkeella kootusta 228 vastauksen aineistosta, joka ei ole edustava eli siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä kaikista nuorista aikuisista. Kyselyyn vastaajat ovat 16–35-vuotiaita, taloudellisesti ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia. ”Kaikilla nuorten aikuisten ryhmillä työmarkkinoiden marginaalissa on rahapeliongelmia – niin työttömillä, sairaseläkeläisillä, matalatuloisilla työssäkäyvillä kuin opiskelijoillakin”, Lähteenmaa toteaa. Tätä ryhmää on Suomessa tutkittu erittäin vähän, ja Lähteenmaan mukaan tutkimus onkin tärkeää ongelmien ehkäisemiseksi ja vastuullisen rahapelipolitiikan tukemiseksi.
Työttömien nuorten aikuisten on tiedetty pelaavan paljon. Sen sijaan opiskelijoiden runsas pelaaminen ja peliongelmat yllättivät Lähteenmaan. Erityisen hätkähdyttävää tutkimuksessa oli se, että aineistossa lähes kolmannes oli kokeillut rahapelaamista alle 10-vuotiaana. ”Lapset tuskin ovat omatoimisesti hakeutuneet pelaamisen äärelle, vaan aikuisten on täytynyt sitä edesauttaa”, Lähteenmaa pohtii. ”Rahapelaamisen varhaisen aloittamisen tiedetään altistavan rahapeliongelmille myöhemmin elämässä, joten tämä tulos on huolestuttava.”
Lähteenmaa haastaa myös ajatusta suomalaisten vähäisistä rahapeliongelmista. Tutkimukseen vastanneista nuorista aikuisista peräti viidennes kertoo kokeneensa rahapeliongelmia vähintään joskus. Lähteenmaa huomauttaakin ongelmien intensiteetin voivan vaihdella ihmisillä paljonkin, eikä tätä ole aina saatu tutkimuksen keinoin esiin.
Tutkimuksen tuloksiin tukeutuen Lähteenmaa peräänkuuluttaa vastuullisempaa rahapelipolitiikkaa. Koko rahapelimyönteistä politiikkaa ja kulttuuria on hänen mukaansa saatava muuttumaan rajoittavampaan suuntaan – vaikka se sitten merkitsisi Veikkauksen voittojen ja täten valtion saamien tulojen pienenemistä.
Valtaosa ongelmapelaajista pelaa pelkästään tai myös Veikkauksen pelejä, ja monopolin toimintaa kyetään ohjaamaan politiikalla. ”Koska Veikkaus on valtion omistama pelimonopoli, valtiovallalla on täydet mahdollisuudet vaikuttaa sen toimintaan, jos haluaa”, hän huomauttaa. ”Alaikäisten rahapelaamisen rajoittamiseksi on tehtävä enemmän kuin nyt tehdään ja rahapeliautomaattien sijoittelu on edelleen ongelma kaikesta keskustelusta huolimatta.” Niin ikään tulisi puuttua pelien tappiorajoihin. ”Veikkauksen pelien tappiorajat, 500 euroa päivässä tai 2000 euroa kuussa, ovat edelleen turhan korkeat. Liian monilla nuorilla aikuisilla suurin osa tuloista menee pelaamiseen, varsinkin jos heillä on vähänkään peliongelmaa.”
