Kuvaus
Miten tulla toimeen ympäristökriisin olosuhteissa? Ajatuspaja Vasemmistofoorumin Toimeentuleminen muuttuvalla planeetalla -raportissa etsitään vastauksia aikamme polttavimpiin kysymyksiin tilanteessa, jossa ihmiskunnan tulevaisuus on aidosti uhattuna. Raportin on kirjoittanut FT Saraleena Aarnitaival.
Raportti on saanut alkunsa havainnosta, että ekologinen kriisi on tehty työtä tekemällä. ”Aina kun luontoa tuhotaan, joku tekee yleisesti hyväksyttyä ja arvostettua, maksettua ’työtä’ lunastaen siten paikkansa yhteisössään ja koko yhteiskunnassa”, Aarnitaival summaa. ”Halusin selvittää, miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty sekä kuinka voimme päästä luutuneesta ajattelusta ja muuttaa tuhoisia yhteiskunnallisia rakenteita elämää suojeleviksi. Tämä aihepiiri puuttuu julkisesta työelämäkeskustelusta kokonaan.”
Aarnitaival on toiminut pitkään ympäristöaktivistina ja ollut kiinnostunut erityisesti metsiä koskevasta keskustelusta. Häntä hämmentää, miten tietämättömiä monet keskusteluun osallistujat ovat, vaikka tietoa on saatavilla runsaasti. Yksi raportin tavoite onkin ollut koota eri alojen tietoa yhteen synteesiksi, joka helpottaisi kokonaiskuvan saamista. Siinä käsitellään yhteiskunnallista monikriisiä niin luonnontieteiden, taloustieteen, filosofian kuin kasvatustieteidenkin avulla.
”Globaali ympäristökatastrofi on suurin kriisi, joka ihmiskuntaa on kohdannut”, Aarnitaival sanoo. Ihminen on suuri toisenvarainen nisäkäs, ja meidän kaltaisemme eivät tapaa olla massasukupuutoissa vahvoilla. Kyse on siis myös omasta selviytymisestämme, mikä edellyttää ajattelun muutosta ihmiskeskeisestä elämä- ja ekosysteemikeskeiseksi. ”Planeetan elossapitojärjestelmän epävakauttamisen lopettaminen ja maapallon ekologisten prosessien turvaaminen ovat välttämättömiä hyvinvoinnillemme. Elämää tuhoava, kasvuun perustuva globaali talousjärjestelmä on nopealla tahdilla purettava ja vaihdettava sellaiseen, joka ylläpitää elämää ja monilajista hyvinvointia. Kapitalismin logiikasta ja jatkuvan vaurastumisen tavoittelusta perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen pitää luopua, samoin palkkatyön itseisarvoisuudesta. Yhteiskuntien päämääräksi pitää ottaa talouskasvun sijaan planetaarinen hyvinvointi eli tila, jossa maapallon elossapitojärjestelmän eheys säilyy siinä määrin, että lajit ja populaatiot voivat säilyä tulevaisuudessakin luontaisissa elinympäristöissään. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys käyvät käsi kädessä. Maapallon resursseja on jaettava oikeudenmukaisesti, ja niitä on jätettävä toislajisillekin Maan asukkaille.”
Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa talouskasvun tavoittelu on itseisarvoista ja ilmastoteoille lasketaan hintoja, ajatukset reilusta ekologisesta kestävyysmurroksesta voivat tuntua radikaaleilta. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, Aarnitaival toteaa ja suuntaa viestinsä päättäjille. ”Ikävien tosiasioiden tunnustaminen ja niistä suoraan puhuminen on teidän velvollisuutenne niitäkin äänestäjiä ja kollegoitanne kohtaan, jotka eivät haluaisi asiaa tarvittavalla tavalla käsitellä”, hän ohjeistaa. ”Julkista velkaa ja kestävyysvajetta valtavasti suurempia ongelmia ovat yhteiskuntamme ekologinen velka ja ekologinen kestävyysvaje.”
Tarkalla korvalla kannattaa kuunnella etenkin kestävyystutkijoita, jotka ymmärtävät ekosysteemin rajat ja kantokyvyn. ”Luokaa viivyttelemättä edellytykset näiden tiedeperustaisten suositusten toteuttamiselle niin kansallisella kansainväliselläkin tasolla. Ylittäkää totuttuja rajoja, tehkää ennennäkemätöntä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Uudistakaa poliittista kieltä. Puhukaa elämänsuojelusta. Raivatkaa tilaa poliittisessa keskustelussa ’epärealistisille’, ’vastuuttomille’ ja jopa ’mahdottomille’ ajatuksille. Tehkää rohkeita aloitteita. Kaikki tämä auttaa nopeuttamaan välttämätöntä kulttuurista murrosta planetaarisen hyvinvoinnin suuntaan.”
