Tavallisten ihmisten muodostamat kansalaisfoorumit ovat erinomainen tapa laajentaa demokratiaa ja lisätä kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon.
Ajatuspaja Vasemmistofoorumin julkaisemassa aloitteessa ”Kansalaisfoorumi ympäristökriisien ratkaisun työkaluna” esitellään kansalaisfoorumin idea, toimintaperiaatteet sekä muutamia mahdollisia tapoja sen organisointiin. Aloitteen on kirjoittanut filosofian maisteriopiskelija ja ilmastoaktivisti Kaapo Riikonen. Lue aloite täältä.
”Kansalaisfoorumissa tavalliset ihmiset kootaan yhteen keskustelemaan, kuuntelemaan asiantuntijoita ja pohtimaan ratkaisuehdotuksia politiikan keskeisiin kysymyksiin, tässä tapauksessa ilmasto- ja luontokatokriisien oikeudenmukaiseen ratkaisuun”, Riikonen summaa. ”Kansalaisfoorumin avulla voidaan lisätä kansalaisten osallisuutta poliittiseen päätöksentekoon, ja varmistaa, että jokainen väestöryhmä tulee todella kuulluksi päätöksentekoprosessissa. Tiedämme myös, että enemmistö suomalaisista haluaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, joten sen avulla voidaan myös nopeuttaa ilmastotoimia.”
Erilaisia deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian kokeiluja on tehty viime vuosina eri puolilla maailmaa, ja osa niistä on vakiintunut pysyviksi. Suomessa keskustelua on pitänyt yllä etenkin Elokapina, joka on vaatinut kansalaisfoorumin perustamista tekemään aloitteita ilmasto- ja ympäristötoimista. Osin sen inspiroimana Vasemmistonuoret perusti vuonna 2022 kansalaisfoorumityöryhmän tavoitteenaan levittää tietoa kansalaisfoorumeista ja niiden mahdollisuuksista.
”Koimme, että ekologisten kriisien oikeudenmukainen ratkaisu todella vaatii laajempaa demokratiaa ja kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon”, kertoo ryhmässä mukana ollut Riikonen. ”Olemme kirjoittaneet muun muassa erinäisiä kannanottoja ja lehtikirjoituksia, perehtyneet muihin ympäri maailmaa toteutettuihin kokeiluihin, kuten syksyllä 2023 Suomessa järjestettyyn kansalaisparlamenttiin, jonka järjestämisessä myös Eduskunta oli mukana. Nyt viimeisimpänä ja suurimpana tähänastisena työnsarkana on ollut tämä aloite.”
Ilmastokriisi on myös demokratian kriisi, eikä sen ratkaisua voi jättää yksin markkinavoimille. Kansalaisfoorumeita voi hyödyntää demokratiaa vahvistamaan politiikan eri tasoilla kaupunginosista ja kunnista aina kansainväliseen politiikkaan asti. Vasemmistofoorumin aloitteessa keskitytään kuitenkin siihen, miten kansalaisfoorumien avulla voitaisiin tukea eduskunnan päätöksentekoa ja lainsäädäntötyötä. Tällainen foorumi ei korvaisi olemassa olevia päätöksentekoelimiä vaan toimisi niiden rinnalla.
”Poliitikkojen kannattaisikin todella miettiä, voisiko demokratian kriisiä lähteä ratkomaan laajentamalla demokratiaa, tuomalla demokratia lähemmäs tavallista ihmistä ja mahdollistamalla uudenlainen osallistuminen päätöksentekoon vanhojen tapojen rinnalla”, Riikonen kehottaa. ”Keskustelunavauksien lisäksi tarvitaan tukea uusille puntaroivan demokratian kokeiluille, sekä aktiivista selvitys- ja valmistelutyötä kansalaisfoorumin toteuttamiseksi. Maailma on muuttunut ja kehittynyt valtavasti viimeisten vuosisatojen aikana, mutta periaatteet, joiden mukaan demokraattiset instituutiomme toimivat, ovat jähmettyneet pitkälti paikoilleen. Pysyäkseen elinvoimaisena, myös demokratian tulee uudistua maailman mukana.”
