Mikä DCA-sopimus?
• DCA (Defence Cooperation Agreement) on Yhdysvaltojen eri maiden kanssa tekemä, kahdenvälinen ja sitova sopimus, jonka tarkoituksena on edistää sotilaallista yhteistyötä sopimusmaiden välillä. Se on NATO-jäsenyydestä erillinen sitoumus. Näitä sopimuksia Yhdysvalloilla on 24 valtion kanssa. (1) Suomen kanssa samanlainen sopimus on 9 valtiolla. (2)
• Suomen DCA-sopimus on kolmeosainen. Yhdysvaltojen ja Suomen puolustusministerien joulukuussa 2023 allekirjoittamasta sopimustekstistä tarvitaan vielä hallituksen esitys, jonka eduskunnan pitää hyväksyä ennen kuin sopimus tulee voimaan. Sopimus tehdään ensin 10 vuodeksi 1–2 vuoden irtisanomisajalla. Sen jälkeen sopimus on pysyvä. Hallituksen esitystä DCA-sopimuksesta odotetaan kesäksi. (1)
• Nykyisen DCA-sopimustekstin mukainen sitoumus antaisi Yhdysvalloille mahdollisuuden perustaa Suomeen puolustusvoimien alueelle 15 sotilastukikohtaa, joihin vain Yhdysvalloilla olisi pääsy. Sotilastukikohtien toimintaa ja niissä säilytettäviä aseita sekä niihin liittyviä asekuljetuksia Suomen viranomaiset eivät voisi valvoa. (2,3)
• Yhdysvalloilla on yhteensä yli 750 sotilastukikohtaa yli 80 eri maassa. Yhdysvaltojen sotilastukikohta terminä voi tarkoittaa mitä tahansa Yhdysvaltain armeijan käyttämää aluetta tai laitosta, joka on perustettu Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Tällaiset tukikohdat voivat olla esimerkiksi lentotukikohtia, laivastotukikohtia tai yksinkertaisesti maajoukkojen leirejä. Ne ovat keskeisiä Yhdysvaltain globaalissa sotilaallisessa läsnäolossa ja strategiassa. (7)
• DCA-sopimus muuttaisi edelleen merkittävästi Suomen geopoliittista asemaa arktisella alueella. Yhdysvaltojen joukoilla olisi sopimuksen myötä pääsy sekä Venäjän länsirajan välittömään tuntumaan että Jäämerelle. Tämä lisäisi kahden ydinasesuurvallan välisiä jännitteitä ja Maan kaikille elämänmuodoille tuhoisan ydinsodan riskiä. Yhdysvaltojen sotilastukikohta Ivalossa sijaitsisi alle 40 kilometrin päästä Venäjän rajasta (3).
• Sopimustekstin mukainen sopimus olisi laillisuusvalvonnan ulkopuolella, sillä tekstin 29. artiklan mukaan kansalliset tai kansainväliset tuomioistuimet eivät voi sopimukseen tai sen toteutuksesta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin puuttua. Riitatilanteessa Yhdysvaltojen kanssa toinen sopimusosapuoli olisi heikoilla. (3, 4)
Nykyisen DCA-sopimustekstin mukaan Suomen viranomaisilla ei olisi oikeutta valvoa sotilastukikohtien toimintaa eikä sitä, millaisia aseita Yhdysvaltojen armeija Suomen kautta kuljettaisi, Suomessa säilyttäisi tai Suomen yli lennättäisi. Suomen DCA-sopimustekstissä ei ole erillistä mainintaa siitä, ettei taktisia ydinaseita kuljetettaisi Suomen kautta tai sijoitettaisi Suomeen. (2) Taktiset ydinaseet antavat virheellisen mielikuvan mahdollisuudesta käydä sotaa ydinaseilla paikallisesti. Tällöin hämärtyvät ydinsodan vaikutukset Maan koko elonkehälle, ja ydinaseiden käyttökynnys madaltuu. Ydinsota olisi pahin mahdollinen ympäristökatastrofi maapallolle, sillä välittömien vaikutusten lisäksi sen jälkeinen ydintalvi tappaisi suurella todennäköisyydellä valtaosan kaikista elämänmuodoista.
Sotilastukikohtiin ja Yhdysvaltojen armeijan toimintaan DCA-sopimuksen isäntämaassa liittyy muitakin ympäristöriskejä. Yhdysvaltojen sotilastukikohtien aiheuttamista ympäristötuhoista on olemassa hälyttävää tutkimustietoa, josta ei Suomessa ole keskusteltu julkisesti. Toiminta sotilastukikohdissa aiheuttaa merkittävää ympäristötuhoa. Sotaharjoitukset muokkaavat maapohjaa, vaurioittavat kasvillisuutta ja häiritsevät alueella eläviä toisenlajisia eläimiä. Sotilastukikohdat kuluttavat valtavat määrät polttoainetta sekä tuottavat raportoimattomia ja tilastoimattomia päästöjä. Merkittävän terveys- ja ympäristöriskin muodostavat sotilastukikohdissa käytettävät PFAS-yhdisteet.
EU:ssa säännellyt PFAS-yhdisteet uhkana
Yhdysvaltojen joukkojen sotaharjoituksissa käytetään palosammutusvaahtoa, jonka sidosaineena on PFAS- eli per- ja polyfluorialkyyliyhdisteitä. PFAS-aineet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa hiileen sitoutuneet vetyatomit on korvattu osittain tai kokonaan fluorilla. Nämä kemikaalit ovat hyvin pysyviä, eivätkä ne hajoa ympäristössä luonnollisesti. Eliöissä biokertyvät aineet sitoutuvat proteiineihin. (5, 6)
PFAS-yhdisteiden vaikutuksista eri ekosysteemeihin ja eliöihin on vielä puutteellisesti tietoa. Altistuminen niille voi THL:n mukaan ihmislapsilla heikentää immuunivastetta, jolloin heikentynyt rokotusvaste voi aiheuttaa kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja tyypin 2 Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamia tauteja. Lisäksi suurille pitoisuuksille altistuminen voi johtaa kolesterolitasojen nousuun ja lasten pienempään syntymäpainoon. Vaikutuksia saattaa olla myös maksan toimintaan, tulehdusalttiuteen ja lisääntymisterveyteen, mutta näyttö näistä on näistä toistaiseksi epävarmaa. (8) PFAS-yhdisteitä säädellään EU:ssa vesipuitedirektiivillä (VPD, 2000/60/EY, 2013/39/EY), joka on Suomessa toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006/1022, muutos 1308/2015). (9)
Ravintoketjuissa rikastuvien, ekosysteemeissä hajoamattomien ja ihmistenkin terveydelle vaarallisten, elimistöön kertyvien PFAS-yhdisteiden pitoisuudet Yhdysvaltojen sotilastukikohtien lähiseudulla, vesistöissä ja jokien valuma-alueilla ylittävät Yhdysvaltain puolustusministeriön omien raporttien mukaan kaikki kansainväliset terveysviranomaisten hyväksymät määrät ja jopa 5 230 -kertaisesti EU:n vesipuitedirektiivin sallimat raja-arvot. (5, 6) Vaarassa ovat sotilastukikohdissa työskentelevien lisäksi ihmiset ja muut lajit laajalla alueella niiden ympärillä. Saastuneita alueita on Yhdysvalloissa ainakin 245. Yhdysvaltojen armeija toimittaa näiden asukkaille puhdasta juomavettä. (5) Yhdysvalloissa on lukuisia juristeja, jotka ovat erikoistuneet sotilastukikohdissa terveyshaittoja saaneiden sotilaiden auttamiseen oikeusteitse.
Kokemukset maa-alueiden saastuttamisesta huonoja
Yhdysvaltojen sotilastukien saastuttamia maa- ja vesialueita on myös mm. Saksassa. (6) DCA-sopimus velvoittaa isäntämaata puhdistamaan saastuneet alueet kansainvälisten ympäristöstandardien mukaisesti. (3) Saksa on ainoa maa, joka on onnistunut nostamaan kanteen Yhdysvaltoja vastaan sen sotilastukikohtien aiheuttamista terveys- ja ympäristöhaitoista. (4) DCA-sopimuksesta ei Suomessa ole missään vaiheessa ole käyty laajaa, julkista keskustelua, vaikka asia koskee kaikkia Suomessa asuvia ihmisiä ja muita eliölajeja. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esille epätasapainon sopimuksessa määriteltyjen velvoitteiden ja oikeuksien osalta. Suomi velvoitetaan järjestämään Yhdysvaltojen joukoille lukuisia erivapauksia, mutta vain kolmessa sopimuksen kohdassa Suomelle luvataan antaa vastineeksi jotakin. Sopimuksen mukaan Yhdysvalloilla on oikeus milloin tahansa hylätä sotilastukikohtansa ja siirtää joukkonsa aseineen muualle. Näin on käynyt Gazan sodan aikana mm. Espanjassa, Turkissa ja Saksassa.
Hylätyt sotilastukikohdat ovat kokemusten mukaan täynnä myrkyllisiä kemikaaleja ja muita ympäristölle haitallisia aineita. (1) Sopimustekstin 27. mainittu sitoumus ”kunnioittaa Suomen sovellettavaa ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslainsäädäntöä” ei sisällä tietoa siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. (3) On myös epäselvää, millä tavalla DCA-sopimus lisäisi sotilaallista turvallisuutta.
Oikeudellisia ristiriitoja
DCA-sopimuksen ympäristöoikeudellinen merkitys on suuri. Sotilastukikohtien toiminta, esimerkiksi sotaharjoitukset raskaalla kalustolla, vaikuttaa alueen muunlajisten ja etenkin luontaiselinkeinoja harjoittavien ihmisten elämään. Saamelaisten oikeuksia ei sopimuksessa mainita lainkaan, eikä Saamelaiskäräjiä ole missään vaiheessa kuultu asiasta. Arktisen sodankäynnin harjoitusalue Naarmankaira eli Rovajärven ampuma-alue on tärkeä porotaloudelle. Raskas sotakalusto kuluttaa poroille elintärkeän jäkäläpeitteen syömäkelvottomaksi useiksi vuosikymmeniksi. Alueella sijaitsee myös Pyhäkallion seita-alue. Enontekiön saamelaisalueella Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta olisi yksi uusi maankäyttöhanke lisää, johon saamelaisilla ei ole sananvaltaa heidän omalla kotiseudullaan. (10)
YK:n ihmisoikeusjulistuksen useissa artikloissa säädetään sotilastoiminnasta alkuperäiskansojen kotiseutualueilla. DCA-sopimus uhkaa tältä osin Suomessa saamelaisten oikeuksia. Sen edistämisessä ei ole sovellettu YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaista, vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC – Free, Prior and Informed Consent) oikeudellista periaatetta. Tuon periaatteen mukaan saamelaisten kanta pitäisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan hankkeita, jotka vaikuttavat maankäyttöön ja elinkeinoihin heidän kotiseutualueellaan. (11)
Paikallisilla asukkailla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa Yhdysvaltojen joukkojen toiminnan laajuuteen sopimustekstissä mainituilla ”sovituilla alueilla ja muilla alueilla” sekä sopimuksen aiheuttamaan ympäristöhaittaan. Suomen ja Yhdysvaltojen välisen DCA-sopimustekstin 29. artiklassa laillisuusvalvonta kuitenkin estetään. (3, 4)
Hallitus on edistänyt DCA-sopimusta Suomessa kovalla vauhdilla kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Tämä on tehty matalalla profiililla ja salassa, vaikka kyse on kaikkia Suomen asukkaita koskevasta, erittäin tärkeästä asiasta. Kuvaavaa on, että sopimusteksti julkaistiin vasta, kun Yhdysvaltojen ja Suomen puolustusministerit olivat sen allekirjoittaneet.
Nyt tarvitaan aikalisä, jotta sopimustekstin sisällöstä ja sen merkityksestä voidaan avata laaja, julkinen kansalaiskeskustelu. Selvitettäviä asioita on paljon. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Kenen etuja DCA-sopimus viime kädessä ajaisi? Mitä saamme vastineeksi, jos sopimuksessa mainitut, lukuisat myönnytykset tehdään? Mitä sopimus merkitsisi Suomen suvereniteetille? Kuinka paljon menettäisimme kansallista päätäntävaltaa? Mitä militarisaatiokehitys voi tarkoittaa pohjoisilla alueilla?Minkälaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa haluamme, reunavaltiopolitiikkaa vai pohjoismaisen linjan säilyttämään pyrkivää?
Useimmat Yhdysvaltain tukikohdat operoivat sellaisilla sopimuksilla, jotka vapauttavat ne sekä Yhdysvaltain että isäntämaan ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Myös Suomen DCA-sopimus voi kuulua tällaisten näiden joukkoon, sillä sopimustekstissä ei erikseen mainita Yhdysvaltojen joukkojen noudattavan Suomen lainsäädäntöä tältä osin. ”Kunnioittaminen” ei takaa noudattamista. (3) DCA-sopimusteksti ei saa sisältää mahdollisuutta Yhdysvaltojen toimia Suomen alueella maan ympäristönormeista ja -tavoitteista piittaamatta. (5, 6)
DCA-sopimusteksti tulee käydä läpi huolellisesti ja kriittisesti. Suomen tulee vaatia Yhdysvalloilta mahdollisuutta neuvotella tarvittaessa muutoksista sopimuksen sisältöön sen voimassaolokaudellakin. Suomella pitää olla mahdollisuus tarvittaessa irtisanoa DCA-sopimus, sen mahdollisella jatkokaudellakin. Sopimustekstin mukaiseen sopimukseen liittyvät ympäristöriskit ja ympäristöoikeudelliset kysymykset on selvitettävä kiireesti ja perin pohjin. Sotilastukikohtien toiminnan ympäristövaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia ja laajoja. Ympäristötuhoja ja elonkirjolle aiheutuneita haittoja on mahdoton jälkeenpäin korjata.
Lähteet:
1. Ulkoministeriö. Kysymyksiä ja vastauksia DCA-sopimuksesta
2. Ulkoasianvaliokunnan pj., kansanedustaja Kimmo Kiljusen (SDP) puheenvuoro
Ei tukikohtia -kansanliikkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa 7.3.2024
3. Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa (DCA), sopimusteksti
4. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosen (TY) puheenvuoro
Turun Rauhanpuolustajien ja Ei tukikohtia -kansanliikkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa
3.2.2024.
5. Yhdysvaltain puolustusministeriön PFAS-raportti (Yhdysvallat, 2023)
6. Yhdysvaltain puolustusministeriön PFAS-raportti (Saksa, 2020)
7. World Population Review. US Overseas Military Bases by Country 2024
8.THL:n tietopaketti PFAS-yhdisteistä
10. Politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikion (LY) puheenvuoro
Ei tukikohtia -kansanliikkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa 7.3.2024
