Liityin Vasemmistofoorumin luovan yhteisön jäseneksi syksyllä 2017, kun aloitin jatko-opintoni Jyväskylän Yliopiston kauppakorkeakoulussa. Väitöskirjatutkimukseni käsittelee kestävän ja vastuullisen johtamisen opetusohjelmien organisointia pohjoismaisissa kauppakorkeakouluissa.
Nämä maisteriohjelmat ovat kiinnostavia niissä esiintyvän kestävyys- tai vastuullisuusetuliitteen takia, joka tavalla tai toisella tekee pesäeron perinteiseen kauppatieteen opetukseen. Aihe on myös saanut kansainvälisesti merkittävää oikeutusta YK:n PRME (Principles for Responsible Management Education) -aloitteen perustamisen myötä vuodesta 2007 lähtien. Kestävyyskysymysten monialaisuuden ja epämääräisyydenkin myötä opetusohjelmienkin painopisteet ja sisällöt vaihtelevat kauppakorkeakouluittain. Esimerkiksi Suomessa ohjelmat painottuvat mm. yhteiskunnallisen yrittäjyyden, ympäristöjohtamisen, kestävän arvonluonnin, designin ja innovaatioiden näkökulmiin yhteiskunnan kannalta kestävän liiketoiminnan asiantuntijuuden tuottamisessa.
Tutkimuksessani pyrin käsitteellistämään kestävyyden ja vastuullisen johtamisen opetusohjelmien järjestämiseen liittyviä institutionaalisia muutosvoimia. Yksi merkittävimpiä syitä kestävyysohjelmien yleistymisen taustalla on Bolognan prosessi eli Euroopan yhteisen korkeakoulualueen synty ja poliittinen toteutus. Euroopan koulutusmarkkinoiden yhtenäistyminen ja opiskelijoiden liikkuvuus on tuonut mahdollisuuksia mutta myös haasteita Suomen korkeakoulujärjestelmälle. Suomessa uusi yliopistolaki astui voimaan vuonna 2010, jonka myötä yliopistojen juridinen asema muuttui yksityisten yritysten kaltaiseksi ja julkisesta rahoituksesta tuli kilpaillumpaa ja toiminnasta tulosvastuullisempaa. Koska rahaa ei tipu mihin tahansa, on tutkimuksen ja opetuksen oltava ajankohtaisesti kiinnostavaa ja tarpeellista. Valmistuneet maisterit tuovat myös rahaa yliopistolle, joten opetusohjelmien tulee olla opiskelijoiden kannalta houkuttelevia ja sitouttavia. Kestävyysteema on ajankohtainen, yhteiskunnallisesti tarpeellinen ja kiinnostaa opiskelijoita, mutta kauppakorkeakoulujen organisaatioissa rahoitus on kilpailtua oppiaineitten kesken. Tämä onkin usein kestävyysohjelmien haaste, koska alalla ei ole pitkiä perinteitä tai useinkaan selvää oppiainestatusta.
Toinen merkittävä ulottuvuus näiden ohjelmien taustalla on niitä perustamassa, ylläpitämässä ja edistämässä olleiden ihmisten henkilökohtaiset arvot ja panostukset. Osa opetusohjelmien perustajista ja nykyisistä vetäjistä on valinnut edistää tätä alaa, koska sille on selvästi yhteiskunnallista tarvetta. Tällöin kyseessä on ollut poliittinen muutospyrkimys. Toki osa näistä ohjelmista on voitu perustaa laskelmoidummin teeman trendikkyyden takia esimerkiksi YK:n PRME- ja kauppakorkeakoulujen laatuleimavaatimuksiin perustuvan strategisen maineen tavoittelemiseksi. Laatuleimat takaavat opiskelijalle, että kyseinen koulu on maineikas ja sen tarjoama tutkinto on arvokas työmarkkinoilla.
Arvostetuin kauppakorkeakoulujen laatuleimoja myöntävä agentuuri on yhdysvaltalainen AACSB eli Association to Advance Collegiate Schools of Business. Toinen arvostettu laatuleima on Brysselissä sijaitsevan EFMD:n EQUIS (European Quality Improvement System). Kolmannen arvostetun laatuleiman myöntää lontoolainen AMBA eli Association of MBAs. Koska laatuleimat ovat keino todistaa maineensa, kauppakorkeakoulut käyttävät paljon voimavaroja niiden saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomessa Aalto Yliopiston kauppakorkeakoululla ja Hankenilla on nämä kolme arvostetuinta laatuleimaa eli ns. ”Triple Crown”. Laatuleimat vaativat realistisia, mutta kunnianhimoisia missiojulkilausumia, tehokkaita organisaatiorakenteita ja kansainvälisyyttä kauppakorkeakoulujen hallinnossa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Yhteiskunnallisten missiokysymysten painokkuus laatuleimaprosessissa on osaltaan oikeuttanut kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntijuuden opetusohjelmia.
Tutkin väitöskirjatutkimukseni ensimmäisissä artikkeleissa kauppakorkeakoulujen missiokirjausten suhdetta kestävyysteemoihin. Väitöskirjani kolmas artikkeli keskittyy kestävyyden ja vastuullisen johtamisen opetusohjelmien toiminnan ja niihin liittyvän institutionaalisen muutoksen käsitteellistämiseen. Väitöskirjatutkimukseni ohjaajina toimivat yliopistotutkija Marjo Siltaoja, johtamisen professori Tuomo Takala ja kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen Jyväskylän Yliopistosta.
Tutkimukseni ohella olen Talousdemokratia ry:n kansalaisjärjestöaktivistinakin kiinnostunut yhteiskunnallisesta muutoksesta. Suomen Talousdemokratia ry ei ole Vasemmistofoorumille vieras, sillä yhdistyksen perustaja ja kollegani Patrizio Lainà teki väitöskirjatyötään luovassa yhteisössä ennen minua. Velkarahajärjestelmän ongelmallisuudesta tiedottamisessa ja oikeudenmukaisemman rahajärjestelmän puolesta kampanjoimisessa olen ollut mukana jo vuodesta 2014 lähtien. Tässä roolissa olen Vasemmistofoorumillakin peluuttanut uutta hollantilaista Money Maker -lautapeliä, jossa kaikki pelaajat ovat investointipankkiireja ja pääsevät oppimaan kuinka markkinat toimivat, yhteiskunta velkaantuu ja finanssikriisejä syntyy.
Uskon, että rahajärjestelmän uudistamisella voisi olla selvä merkitys yhteiskunnan muuttamisessa kestävämpään suuntaan, mutta raha ei ratkaise kaikkea. Tämän takia perehdyn väitöskirjatyössäni kauppakorkeakoulujen kestävän liiketoiminnan koulutusohjelmiin, missä myös rahalla on tärkeä merkityksensä korkeakouluorganisaatioiden muutoksen ja asiantuntijuuden tuottamisen monisäikeisessä kokonaisuudessa.
