Vasemmistofoorumin uudessa aloitteessa esitetään eurooppalaisen velkasovittelumekanismin perustamista. Lue aloite tästä.
”Olennaista olisi varmistaa, että kriisimailla olisi taloudellinen tulevaisuus”, sanoo aloitteen kirjoittanut YTT Teppo Eskelinen. Velanmaksuohjelmien tulisi tukea kasvua, velkoja tulisi voida mitätöidä kerralla riittävästi sekä lyhennysvapaata myöntää tarpeeksi pitkäksi ajaksi.
Velkasovittelumekanismin tulisi olla pysyvä, kansainvälinen ja riippumaton. Se takaisi sekä velkojille että velallisille tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun.
Eskelinen toteaa, ettei asia voisi olla ajankohtaisempi.
”Velkatilanne on toiminut tekosyynä ajaa raskasta kiristyspolitiikkaa kriisimaissa. Kreikassa on alettu vaatia paitsi velkojen leikkaamista, myös niiden maksuehtojen lieventämistä”, Eskelinen toteaa.
Talouskuripolitiikan epäonnistuminen näkyy Euroopassa selvästi. Ratkaisua onkin haettava toisista lähtökohdista, Eskelinen sanoo. Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan.
“Kyse on siitä, miten Euroopan kriisimaiden velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti”, Eskelinen esittää.
Tämänkaltaiset ratkaisut ovat jo saaneet kannatusta kriisimaissa, ja etenkin Kreikan uusi valtapuolue Syriza on ollut asiassa aloitteellinen.
”Kestävät ratkaisut edellyttävät kuitenkin poliittista tahtoa myös pohjoisessa Euroopassa”, Eskelinen muistuttaa.
Ylikansallinen ”pysyvä velkasovittelumekanismi” tarkoittaa velkojen muuttamista yhteisvastuullisiksi. Kun Eurooppa koostuu kansallisvaltioista seuraus on, että yhdet maksavat pysyvästi toisten velkoja ja toiset saavat ne anteeksi. Maiden väliset riidat ja erimielisyydet kasvavat ja kiristyvät.
Suomi olisi tässä menettelyssä raskaimman luokan häviäjä, kuten totesin Aamulehdessä 13.1.2015:
http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//111
Vasemmistofoorumin tärkein uusi tieto on, että Espanjan lisäksi Irlanti on ilmaissut kiinnostuksensa. Ketjureaktio on siis alkanut.