Tulevaisuuden Eurooppa on itsenäinen, ekologinen ja ehdottoman antifasistinen. Nämä ennusmerkit luettiin viime viikonloppuna Brysselissä, kun European Left Alliance (ELA) eli Euroopan vasemmistoliitto julkisti oman ajatuspajansa nimellä For the People (FTP). Julkistamistilaisuuden iskulauseena oli ”Antifascist economics, digital sovereignty, and ecological planning”.
Julkistamistilaisuuteen osallistui toista sataa vasemmistoaktiivia eri maista, ja sen ohjelmassa oli kattaus puheenvuoroja poliitikoilta ja tutkijoilta. Suomesta puheenvuoron pitivät Li Andersson ja Otto Bruun. Mukana kutsuttuina tapahtumissa olivat myös Vasemmistonuorten Kaisla Aarnio sekä Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen ja varapuheenjohtaja Jukka Peltokoski.
Suomen delegaatio tilaisuudessa, vasemmalta alkaen Kaisla Aarnio, Jukka Pietiläinen, Jukka Peltokoski, Otto Bruun ja Li Andersson.
Oman ajatuspajan perustaminen on ollut jo jonkin aikaa työn alla Euroopan vasemmistoliitossa, ja viime viikonloppuna uusi paja siis näki vihdoin päivänvalonsa. Samana päivänä Suomen Vasemmistofoorumi liittyi ajatuspajan jäseneksi. For the People -ajatuspajan muodostavat näin Suomen, Puolan, Ranskan, Portugalin ja Espanjan kansalliset vasemmistolaiset ajatuspajat.
Lisäksi Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Italian vasemmistot ovat edustettuna ajatuspajan johtokunnassa. Kuvio liittyy siihen, että ajatuspajan sääntöjen mukaan jäseniä voivat olla vain kansalliset ajatuspajat, mutta kaikilla ELA:an kuuluvilla vasemmistopuolueilla ei ole omaa ajatuspajaa. Ne ovat kuitenkin mukana ajatuspajan operatiivisessa toiminnassa.
Puheenjohtajiksi uudelle ajatuspajalle valittiin Li Andersson yhdessä Ranskan vasemmiston Clémence Guettén kanssa. Asetelma kertoo jälleen kerran siitä, miten merkittävä rooli Suomen vasemmistolla on uudessa eurooppalaisessa vasemmistossa.
Antifasistista taloutta ja digitaalista itsenäisyyttä
Jos julkistamistilaisuuden ohjelmaa lukee tutkimusohjelmana käynnistetylle ajatuspajalle, niin luvassa on ajattelutyötä antifasistisesta taloudesta, digitaalisesta itsenäisyydestä, ekologisesta suunnittelusta sekä kampanjoinnista ja ihmisten mobilisoimisesta. Eurooppalainen itsenäisyys ja teknologiat nousivat monin tavoin esiin päivän puheenvuoroissa.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Li Andersson, joka puhui autoritaarisuuden ja uusfasismin nosteesta sekä resurssi-imperialismista ja sotilaallisista hyökkäyksistä suvereeneihin maihin. Li peräänkuulutti talouspoliittista suunnanmuutosta, joka katkaisisi EU:n riippuvuudet fossiilisiin polttoaineisiin ja digijättien hallitsemiin teknologisiin alustoihin.
Lin mukaan elinkustannuskriisi ja varallisuuden kasautuminen harvojen käsiin on käännettävä ekologiseksi suunnitteluksi ja sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi. For the People edustaa yhteistyön voimaa sekä toivoa ja optimismia omillaan seisovan Euroopan puolesta, Li linjasi.
Ajatuspajan toinen puheenjohtaja, Clémence Guetté, ilmaisi solidaarisuuttaan kaikille, jotka elävät sodan alla, ja alleviivasi sotien yhteyttä kapitalistiseen maailmanjärjestelmään. Guettén mukaan Euroopan on luotava narratiivi ulos uusliberaalista vallasta kohti antikolonialistista, antirasistista ja feminististä yhteiskuntaa, jossa etualalla ovat yhteiset resurssit ja hyvät. Ajatuspajan on tuotettava älyllisiä aseita konkreettisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkomiseksi. Nämä ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä, Guetté painotti.
Suomen vasemmistolta tilaisuuteen terveiset toi vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Otto Bruun, joka kertoi vasemmiston kannatuksen olevan Suomessa vahvassa nousussa ja voittojen tiellä. Bruunin mukaan vasemmistolle on tilausta, kun käynnissä on oikeiston luokkataistelu ylhäältä käsin ja elinkustannuskriisistä on tullut suoranainen vähävaraisten ryöstöretki. Vasemmistolaisen politiikan on tarjottava ulostulo monikriisistä, Bruun paalutti.
Europarlamentaarikko ja uuden ajatuspajan puheenjohtaja Li Andersson puhuu.
Uusia avauksia
Ehkä ravistelevimman puheenvuoron tilaisuudessa piti journalisti Dave Keating, joka totesi EU:n olevan jo käytännössä federaatio, joten miksi sitä ei myös kehitetä federaationa. Keatingin mukaan on käsittämätöntä, miten EU-kansalaiset hyväksyvät maaperällään paitsi yhdysvaltalaiset maksujärjestelmät ja teknologiset alustat, myös Yhdysvaltojen käytännöllisen sotilaallisen miehityksen.
Selitystä Keating haki yhdysvaltalaisen kulttuurin ”ylikulutuksesta”, joka on tehnyt eurooppalaisista kulttuurisesti yhdysvaltalaisia. Jokainen eurooppalainen tuntuu tietävän enemmän Yhdysvaltojen kuin naapurimaansa politiikasta, Keating tykitti, ja peräänkuulutti EU-tietouden ja eurooppalaisen kansallistunteen roimaa kasvattamista.
Päivän räväyttäviin puhujiin kuului myös Ranskan vasemmiston johtaja Jean-Luc Mélenchon, joka korosti, ettei politiikka ole vain vaikuttamista instituutioissa, vaan yhteiskunnallista kamppailua, eikä kapitalismi ole metafysiikkaa, vaan historiallista todellisuutta, jota ihmiset elävät jokapäiväisessä elämässään taloudellisen yksityisomistuksen armoilla.
Mélenchonin mukaan vasemmiston tärkeimpiä tehtäviä on estää kolmas maailmansota, joka uhkaa syntyä Yhdysvaltojen menettäessä yksinvaltaisen asemansa uudessa moninapaisemmassa maailmanjärjestelmässä ja kapitalismin pyrkiessä uusiutumaan ekologisen kriisin aikana.
On kysyttävä rohkeasti uuden tuotantomuodon ja kulutustapojen ja jopa elämänmuodon perään. Emme voi toistaa vanhoja ajatuksia, on kiinnitettävä katse jokapäiväisen elämän uusintamisen kysymyksiin ja luotava uutta ymmärrystä tarpeista, on luotava vaihtoehtoa läpikaupallistuneelle arjelle, Mélenchon linjasi.
Melenchon myös määritteli vasemmiston vastavoimaksi kaikelle alistukselle aina lajisyrjintää myöten ja totesi, että tänään kaikki alistuksen muodot vahvistuvat yhtä aikaa. Vasemmiston on rakennettava vaihtoehtoa, joka perustuu yhteisöllisyydelle ja demokraattisuudelle. Meillä ei ole enää aikaa, on vain dead lineja, Melenchon kiteytti niin aikamme digitaaliseen tehotuotantoon kuin ekologiseen katastrofiinkin viitaten.
Kohti sosialistista Euroopan unionia?
Kiinnostavan uuden lähestymistavan talouspolitiikkaan avasi myös tutkija Isabella Weber, joka puhui antifasistisesta taloudesta. Hänen mukaansa yksi käännekohta äärioikeiston kannatuksen nousussa oli pankkien pelastaminen kaatumiselta talouskriisin aikana. Tämä teki laajalti selväksi, että yritysten intressit ovat ihmisiä tärkeämpiä ja etteivät poliitikot kykene suojelemaan ihmisiä yritysten ahneudelta.
Weberin mukaan elinkustannuskriisin kääntöpuoli ovatkin yritysten kasvavat voitot ja oligarkkien porskuttaminen. Markkinoiden varjelemiseen ja jokapäiväisen elämän markkinaistamiseen keskittyvä uusliberaali politiikka tuottaa kokemusta poliittisen hallinnan puutteesta sekä suoranaista epätoivoa arkielämän realiteetteja ja politiikan korruptoituneisuutta kohtaan. Tätä kokemusta äärioikeisto kykenee käyttämään hyväkseen.
Weber peräänkuuluttikin politiikkaa, joka keskittyisi ihmisten materiaalisiin intresseihin jokapäiväisen elämän uusintamisessa, kuten ruokaan, energiaan, asumiseen, julkiseen liikenteeseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Poliitikkojen olisi kyettävä osoittamaan, että he suojelevat ihmisiä markkinoiden anarkialta ja yritysvallalta. Tarvitaan vakauttavia talouspoliittisia mekanismeja ja niitä on rakennettava kansainvälisellä ja globaalilla tasolla.
Eurooppalaisen itsemääräämisen, ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden maisemissa käydyn keskustelun lisäksi olisin itse kaivannut mukaan myös aatteellista keskustelua demokraattisesta sosialismista, joka on liikkeemme aatteen nimi. Sellaiseen ilokseni viittasi kuitenkin ruotsalainen meppi Malin Björk, joka nosti esiin Pelle Dragstedin pohjoismaisen sosialismin käsitteen ja totesi sen tarjoavan konkreettisia ajatuksia sosialistisen yhteiskunnan rakentamisesta tässä ja nyt.
Kaikkiaan julkistamistilaisuus oli tiivistä poliittista tykittelyä asiallisista teemoista, joiden voi olettaa muodostavan uuden ajatuspajan tutkimuksellisen maiseman. Luonnollisestikin vain osaa puheenvuoroista on raapaistu tässä raportissa, mutta koko setin voi kuunnella tallenteesta alla olevan linkin välityksellä.
Hyvin mielenkiintoisesti eurooppalainen vasemmisto on nostamassa etualalle kysymyksen eurooppalaisesta itsemääräämisestä. Historiallisesti tämä on kuitenkin vain luontevaa, onhan EU olennaisesti vasemmistolainen hanke, ainakin kun muistetaan Altiero Spinellin Ventotenten manifesti vuodelta 1941 sen lähtökohtana. Uusi geopoliittinen tilanne voi olla mahdollisuus tehdä yhdentyvästä Euroopasta jälleen vasemmistolainen projekti.
Tarvitsemme rohkeaa ekologista ja sosialistista visiota, joka tuo eurooppalaiset yhteen oman/yhteisen mantereensa puolesta. Tässä työssä Vasemmistofoorumi on varmasti ylpeänä mukana! Ihmisiä ja planeettaa varten!
Päivien ohjelmaan ja videotallenteeseen voit tutustua täällä.
Euroopan vasemmistoliiton sivut löydät täältä.
Jukka Peltokoski
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin varapuheenjohtaja.
