Kuvaus
Vasemmistoliiton käsitys elinikäisestä oppimisesta on viime vuosina kaventunut ja ekonomisoitunut.
Tämä käy ilmi ajatuspaja Vasemmistofoorumin julkaisemasta ”Onko Vasemmistoliiton elinikäisen oppimisen politiikka vasemmistolaista?” -raportista. Raportin on kirjoittanut politiikan tutkimuksen maisteriopiskelija Eero Lipponen osana korkeakouluharjoitteluaan.
Lipponen tarkasteli tutkimuksessaan neljää Vasemmistoliiton koulutuspoliittista ohjelmaa eri vuosilta, aikaväliltä 1999–2018. ” Tänä aikana Vasemmistoliiton puhe elinikäisen oppimisen politiikasta on ekonomisoitunut”, hän summaa. ”Toisin sanoen Vasemmistoliiton elinikäisen oppimisen politiikassa korostuivat vuonna 2018 aiempaa enemmän taloudelliset näkökohdat. Esimerkiksi ihmisenä kasvamisesta tai yhteisöjen kehittämisestä ei kahdessa vuoden 2018 ohjelmassa juurikaan puhuta toisin kuin aiemmissa vuoden 1999 ja vuoden 2007 ohjelmissa. Sen sijaan kehotus sopeuttaa yhteiskunta teknologian ja työmarkkinoiden murroksiin on vuoden 2018 ohjelmissa aiempaa voimakkaammin esillä.”
Lipponen huomauttaa, että tämä muutos on linjassa sen kanssa, miten julkisessa keskustelussa elinikäisestä oppimisesta puhutaan. ”Tultaessa 70-luvulta nykypäivään sekä kansainvälinen että kansallinen keskustelu elinikäisestä oppimisesta on ekonomisoitunut. Vaikuttaa siltä, että Vasemmistoliitto on oman koulutuspoliittisen historiansa aikana sopeutunut vallitseviin puhetapoihin elinikäisestä oppimisesta”, hän pohtii.
Puhe koulutuksesta ylipäätään ja elinikäisestä oppimisesta erityisesti on aina myös vallankäyttöä, eikä ole yhdentekevää, millaisista kehyksistä asiaa tarkastellaan. Lipponen toteaa puheen koulutuksesta olevan usein näennäisen epäpoliittista ja neutraalia, eikä kysymyksiä aina nosteta esille vallan näkökulmasta. Näin jää huomaamatta paitsi se, miten suurelta osin puhe keskittyy taloudellisiin kysymyksiin, myös se, että tälle puheelle olisi vaihtoehtoja. Esimerkkejä tästä löytyi myös Lipposen käyttämästä aineistosta.
”Vasemmistoliiton vuoden 2018 Oikeus oppia niin paljon kuin haluat -ohjelmassa kehotetaan yhteiskuntaa ja yksilöitä sopeutumaan neljänteen teknologiseen vallankumoukseen”, hän toteaa. ”Näin tehtäessä sopeutuminen kuvataan välttämättömäksi ja kysymys siitä, kenen ehdoilla neljättä teknologista vallankumousta ajetaan ja kenen etuja se palvelee, jätetään kysymättä. Valtasuhteiden ja poliittisten konfliktien hämärtäminen hokemalla elinikäistä oppimista on eräänlainen vallankäytön muoto.”
Onko sitten Vasemmistoliiton uusimmissa ohjelmissa esitetty elinikäisen oppimisen politiikka vasemmistolaista? Lipposen mukaan ei juurikaan, ja hän kannustaa poliitikkoja kiinnittämään huomiota asiaan ja kehittämään omaa, ekonomisoituneesta valtavirrasta poikkeavaa ajattelua. ”Jos katsoo Vasemmistoliiton vuoden 2007 ja vuoden 2022 periaateohjelmia, huomaa, että niissä vastustetaan kapitalismia ja vaaditaan yhteiskunnan taloudellisen toiminnan muuttamista. Nämä periaatelinjaukset eivät kuitenkaan ole välittyneet vuoden 2018 koulutuspoliittisiin ohjelmiin. Näissä koulutuspoliittisissa ohjelmissa ei nimittäin edes mainita sanaa ”kapitalismi” saati, että kapitalismia kritisoitaisiin. Niinpä kannustan Vasemmistoliiton poliitikkoja pohtimaan, mitä periaateohjelmissa ilmaistu kapitalismin vastaisuus voisi tarkoittaa koulutuspolitiikassa. Tämä on aidosti haastava teoreettinen ja käytännöllinen kysymys, joka edellyttää kunnianhimoista ja omaehtoista ajattelua. Toisin sanoen vaihtoehtoina ovat joko omaehtoisen koulutuspoliittisen ajattelun kehittäminen tai sitten valtavirran koulutuspoliittisen puheen kritiikitön omaksuminen, jolloin työmarkkinoiden muutoksiin sopeutumisesta tulee elinikäisen oppimisen ydinsisältö.”
