Syksyn ensimmäinen Peruste-teema pohtii sivistystä.
”Sivistys on laaja ja monimerkityksinen sana”, kirjoittaa päätoimittaja Miika Salo pääkirjoituksessaan. ”Se voi pitää sisällään koulutusta, arkisten tapojen oppimista, kasvatuksen kautta saatua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.”
Sivistys on Perusteen kymmenes verkossa ilmestynyt teema, ja luotaa aihettaan monista kulmista. Valtio-opin dosentti Suvi Soininen kirjoittaa artikkelissaan sivistyksestä ja vastuullisesta vapaudesta sekä kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä suhteessa vapauteen filosofi Michael Oakeshottin tuotannon kautta. ”Ihmiseksi kasvaminen, kouluttautuminen ja esimerkiksi juuri tiede ovat kulttuurillisia ja sivistyksellisiä itseisarvoja sinällään, eikä niitä voi brutaalisti palauttaa esimerkiksi kansantaloudellisille mittareille alisteisiksi”, Soininen toteaa.
Sosiologian opiskelija Annariina Rannikko puolestaan kiinnittää huomiotaan eriarvoistaviin rakenteisiin havainnoidessaan toimintaa luokkahuoneessa. ”Yksilöllistä valinnanvapautta jo alakoululaisten oppimisen prosesseissa korostamalla eriarvoisuus myös säilyy, sillä tällöin taustalla oleviin syihin ei ole tarvetta puuttua: nimittäin kun jokainen, siis lapsikin, saa valita kaiken ihan itte.”
Muut teeman tulevat artikkelit käsittelevät muun muassa sivistyskäsitystä, sivistyksen eri merkityksiä, kansallista sivistysstrategiaa ja sivistysyliopiston tehtävää. Ruodinnassa on myös toisen asteen koulutuksen kokonaisuudistus, jossa koulutus järjestetään yhdistämällä lukio ja ammatilliset oppilaitokset. Teeman ”tyhmissä kysymyksissä” Tampereen yliopiston valtio-opin lehtori Mikko Lahtinen kertaa, mitä sivistys on ja vastaa muun muassa kysymykseen voiko poliittinen liike toimia ”sivistäjänä”.
Peruste on verkkolehti, joka pyrkii edistämään kriittistä ja perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Sitä julkaisee ajatuspaja Vasemmistofoorumi.
