Digitalisaatio ja robotisaatio pakottavat ajattelemaan työn ja tuotannon uudelleen. Ajatuspaja Vasemmistofoorumin raportissa ”Robotit orjiksi, työtekijät vapaiksi” luonnostellaan tulevaisuuden työelämää ja kartoitetaan ratkaisuja nykyisiin ongelmiin. Raportin on kirjoittanut VTM, toimittaja Elias Krohn. Lue raportti täältä.
”Työelämä on voimakkaassa murroksessa, eikä tätä ole vielä riittävästi huomioitu luultavasti minkään puolueen asiakirjoissa ja politiikassa”, Krohn toteaa. ”Ydinsanoma on, että tuotantotavan muuttuessa digitalisaation myötä on ajateltava uudelleen kaikki työhön ja tuotantoon liittyvä: työllisyyspolitiikka, työehdot, sosiaaliturva, omistus, työelämän demokratia, ekologia.”
Digitalisaation tähän mennessä aikaansaama tuottavuuden kasvu on kanavoitunut suureksi osaksi pääomanomistajien hyväksi. Omistus ja suuret varallisuudet ovat keskittyneet entistä harvempien käsiin. Monelle työntekijälle teknologian kehitys on tuonut mukanaan joko työttömyyttä, osa-aikaisuutta, silpputöitä ja muuta epävarmuutta tai koventuneita työpaineita. Digitalisaatio ja tekoäly voisivat kuitenkin vapauttaa työntekijöitä ja parantaa heidän elämänlaatuaan, jos sen hyödyt suunnattaisiin oikeudenmukaisesti.
Raportin aikajänne on noin kaksi vuosikymmentä, mutta monet sen esittämistä toimenpiteistä ovat ajankohtaisia jo tulevalla hallituskaudella. Esimerkiksi koulutuksesta leikkaamisen on loputtava.
”Työelämän koulutusvaatimukset kasvavat, mikä vaatii panostuksia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutukseen pääsyn pitää olla helppoa myös työttömille.”
Raportti voi auttaa poliitikkoja myös hahmottamaan tulevia kehityssuuntia ja sitä, miten niihin voisi varautua. ”Edessä voi olla teknologisen kehityksen luoma tuottavuusloikka, jonka seuraukset työllisyyden kannalta ovat arvaamattomia”, Krohn pohtii. ”Mikäli talouskasvu jää tuottavuuden kasvua vähäisemmäksi, työttömyysongelma pahenee ainakin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta välttämätön ekologinen jälleenrakennus voi lisätä ihmistyön tarvetta. Työllisyys ja ympäristö asetetaan herkästi vastakkain, vaikka nimenomaan ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii valtavasti uutta työtä.”
Globaalissa taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa menestyminen on ylpeydenaihe vain, jos se toteutetaan ekologisen kriisin ratkaisua edistävällä tavalla, Elias Krohn huomauttaa. ”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarvitsee – jopa aiempaa enemmän – julkisen vallan tukea, mutta kriteerinä on oltava johdonmukaisesti toiminnan ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.”
Kuva: Christian Colen / cc2.0 / Flickr
