Vasemmisto etsii työtä

Kuvaus

Julkistamistilaisuudessa kirjan teemoista alustaneen General Intellectin Jussi Vähämäen mukaan ihmisillä on oikeus vastarintaan sietämättömiä olosuhteita vastaan. Oman elämän haltuunotto ja itseorganisoituminen ovat kirjan kantavia teemoja. ”Työväen vastarinta on kapitalismin muutosten lähde ja se pakottaa myös muuttamaan riiston muotoja”, Vähämäki totesi.

Vasemmistoliiton Tiia Aarnipuun  mukaan kirjalla on todella hyvät lähtökohdat Vasemmistoliiton ja poliittisen toimijuuden näkökulmasta.  Aarnipuu kommentoi muun muassa kirjassa esitettyä ajatusta, että vasemmiston ongelma on työläinen, joka ei enää koe itseään työväkeen kuuluvaksi. ”Ongelma on ennemminkin se pieni ja äänekäs joukko, joka kokee kuuluvansa työväkeen ja joka kritisoi uusia tapoja toimia. ”Tavallisten duunareiden” esittämään kritiikkiin pitäisi kuitenkin pystyä vastaamaan.” Aarnipuun mielestä kirjan sanoman tulisikin konkretisoitua poliittiseksi toiminnaksi.

Vasemmisto etsii työtä –tutkimusprojektin ohjausryhmässä toiminut Helsingin yliopiston Martina Reuter näki kirjan suurimmaksi arvoksi, että perinteisen marxilaisen analyysin kautta käydään läpi, miten esimerkiksi prekaarisuus, siirtolaisuus ja sukupuoli syntyvät. Reuterin mukaan kuitenkin vasemmistolaisen poliittisen keskustelun ratkaisematon kysymys on, miten kurjistumista tulisi kohdata. Reuter katsoi, että kirjassa kurjistuminen esitetään osittain idealisoidussa muodossa.

Stakesin Sakari Hänninen kannatti kirjassa esitettyä vaatimusta perustulosta. Hänestä kysymys tulisi asettaa suhteessa keskusteluun työn ja tuotannon muutoksesta, sillä kyse ei ole pelkästään tulonsiirroista. ”Yhtä hyvin voitaisiin ajatella, että perustulo on investointia inhimilliseen pääomaan. Perustulo voisi olla kansalaispalkka siitä näkökulmasta, että me kaikki voimme saada osuutemme kansallisomaisuudesta. Perustulokeskustelu tulisi viedä enemmän näihin perustaviin kysymyksiin: mistä työssä, tuotannossa ja arvonmuodostuksessa on kysymys?”

Vapaa liikkuvuus -verkoston Dan Koivulaakso korosti, että liikkuminen on ollut aina kapitalismin kehityksen kannalta olennaista. ”Valtioiden rajat ovat kuitenkin siirtyneet kaikkialle yhteiskuntaan. Hyvä liikkuja – paha liikkuja –vastakkainasettelusta ei ole vielä päästy eroon, mutta toivottavasti tämä kirja auttaa siinä. ”

STTK:n Ralf Sund katsoi, että Vasemmisto etsii työtä on merkittävin puheenvuoro niiden 18 vuoden aikana, jolloin Vasemmistoliiton  periaatekeskustelua on käyty. Sund kritisoi kuitenkin joitakin kirjassa esitettyjä näkemyksiä. Sund totesi, ettei työn tuottavuuden ja palkkojen välinen suhde ole niin kategorisesti katkennut, kuin kirjassa todetaan. Hän korosti, että John Maynard Keynesin ajattelulla on edelleen merkitystä vasemmistolaisessa talouspolitiikassa. Sundin mukaan arvottomaksi määritelty hoivatyö ei ole myöskään niin naisvaltaista kuin annetaan ymmärtää. ”Onko todellakin megatrendi, että prekaarisuus tulee lisääntymään? Tuoreimmat tilastot osoittavat, että määrä- ja osa-aikaisen työn määrä on vähentynyt”, Sund pohti.

Vasemmisto etsii työtä on Vasemmistofoorumin tilaama, ja General Intellect on kirjoittanut sen kollektiivisesti. Kirja julkaistaan General Intellectin, Tutkijaliiton ja Liken yhteisessä Polemos-kirjasarjassa.